![]() |
=SIVUT= JOHDANTO AINEISTO SANASTO LINKIT PALAUTE =YHTEYS= ![]() ![]() |
Kehonhallinta ja kontrolli Kehonhallintamenetelmät tähtäävät yhdellä sektorilla nimensämukaisesti ruumiin tiedostamisen ja sitä kautta ruumiin kontrolloimiseen. Tämä onkin mielekästä ja tärkeää eritoten, jos aiemmin ei ole harrastanut mitään kehontuntemusta ja kehotietoisuutta syventävää tekniikkaa. Kokemus-ymmärrys kehon- ja mielen hallinnasta ja niiden kontrolloimisesta voi kuitenkin olla vain eräs ulottuvuus ymmärrysulottuvuuksien kokonaisuudessa. Urheiluliikunta, kuten hiihto, uinti, voimistelu, voimailu ja muu eivät välttämättä syvennä kehotietoisuutta samalla tavalla kuin itämaisperäiset jooga ja budo-lajit. Tanssi-harrastus voi kenties olla joissain muodoissaan lähellä niitä. Hatha-joogan (eli sellaisen joogan, jossa tehdään âsanoita) ja budo-lajien harrastajalle voi avautua syvempia tietoisuuden tiloja, joita urheiluharrastuksissa ei välttämättä avaudu. Tämä voi johtua liikesarjoista, niiden aiheuttamista vaikutuksista, liikesarjojen tekemisen laadusta ja kenties vielä jostain muusta. Esimerkiksi tekemisen laatu itämaissävyisissä lajeissa voi olla hyvin erilainen kuin länsimaistyyppisissä urheilulajeissa. Urheilussa pyritään, hallitaan, kontrolloidaan ja tähdätään päämääriin. Joogassa ja budo-lajeissa voi perimmältään olla kyse luovuttamisesta ja antautumisesta; kontrollista, hallinnasta ja päämääristä luopumisesta. Toki myös joogan ja budo-lajien länsimaissyntyiset harrastajat voivat asennoitua näihin harrastuksiinsa urheilu- ja liikuntamaisesti; ainakin harrastuksensa alkuvaiheissa. Joogaa ja budo-lajeja voi harrastaa itseoivalluksen apuvälineenä. Itseoivallusta tukeva asenne voi harjoittajalla olla aivan alusta alkaen tai se syntyä harjoituksen tuloksena tietoisuuden tilojen muuttumisen myötä. Voi myös olla, että tahtoa itseoivallukseen ei synny harjoittajalle koskaan (ainakaan tässä elämässä). Lyhyesti kehontietoisuuden ja itseoivalluksen syventymistä voi eräällä tavalla kuvata näin: 1) Tiedostamattomuus kehon tilojen suhteesta mielentiloihin. Kehossa-mielessä erittäin suurella todennäköisyydellä esiintyy tiedostamattomia jännityksiä. 2) Kehonhallintamenetelmän (jooga tai jokin budo-laji (tai chi, qi qong, yi quan, jne.) ja/tai kehomeditaatio) avulla saavutetun syventyneen kehotietoisuuden myötä jännitykset vähenevät. Tapahtuu vapautumista. Kehon "auetessa" myös mieli "aukenee". 3) Kehon- ja mielenhallinta näyttäytyy oleellisena ja tärkeänä päämääränä, johon pyritään. Tämä pyrkiminen kuitenkin ymmärretään alustavasti tapahtuvan paradoksaalisesti pyrkimättömyydellä, periksiantamisella. 4) Alkaa muodostua syvenevä ymmärrys, että kehon ja mielen hallitseminen eivät ehkä olekaan harjoittajan vallassa, vaikka hän niin kenties on luullut ja kokenutkin. Antautuminen ja luopuminen pyrkimisestä syvenee samalla kun kokemus-ymmärrys kaikkeuden ainaisesta täydellisyydestä ja valmiina olemista alkaa avautua. 5) Tietoisuus ruumiissa käsittämättömällä tavalla ymmärtää-oivaltaa, ettei hänellä ole mitään tekemistä kehossa ja mielessä tapahtuvien ilmiöiden kanssa. Ne tapahtuvat itsestään keho-mielen reagoisessa sekä sisäisten että ulkoisten ilmiömaailmojen ärsykkeisiin. Tietoisuus vain ikään kuin todistaa niitä. Kaikki nämä ilmiömaailmat ilmenevät tietoisuuden todistamassa keho-mielessä. Kaikki on jo valmista ja aina sellaista, kun sen kuuluu ollakin. 6) Tietoisuudelle voi avautua, että ilmiömaailmat ovat käsittämättömällä Jumalan ilmiöitä, joissa Hän keskustelee Itsensä kanssa. Näin ilmentyneet maailmankaikkeudet ovat yhtä suurta yksinpuhelua, jota Kaikkeuden Minuus käy Itsensä kanssa. 7) Kaikki edelliset käsitykset-ymmärrykset ovat ymmärrettäviä ja "toimivia" omissa ulottuvuuksissaan, jotka voivat olla samanaikaisesti läsnä. Lyhyesti kehotietoisuuden ja kontollin "kasvun" ydinasiat: A) Tiedostamattomuus ja kontrolloimattomuus keho-mielestä. B) Keho-mielen tiedostamisen ja kontrollin kasvu. C) Keho-mielen "automaattisuuden" ymmärrys-kokemus, antaumus ja kaikkien ulottuvuuksien samanaikainen tiedostaminen. 10.9.2007, T.H. |